Keisarinleikkaus – sektiosynnytys

Raskaus ja synnytys ovat ennalta-arvaamattomia prosesseja, joissa on paljon sellaista mistä emme tiedä ja mihin emme voi vaikuttaa vaikka haluaisimme. Molemmat kysyvät naiselta suurta hyväksyntää ja antautumista. On vaikea löytää täydellistä suomenkielistä ilmaisua, mutta pidän sanasta ”surrender” joka kääntyy lähinnä antautumiseksi. Meillä on tarve olla kontrollissa ja pitää asiat näpeissämme, mutta raskaus ja synnytys haastavat luovuttamaan kontrollista, ”to surrender to what is”. Eikä se ole lainkaan helppoa, päinvastoin.

On tilanteita, joissa jo raskauden aikana syystä tai toisesta päädytään siihen, että sektiosynnytys on turvallisin tapa lapsen syntyä. Välillä se on jopa ainut mahdollinen tapa. Silloin tehdään suunniteltu sektio. Sitten on tilanteita, joissa sektiopäätös tehdään kesken synnytyksen. Päätös on iso ja se tehdään aina monen asian summana: kätilö ja erityisesti lääkäri arvioivat niin synnyttäjän kuin vauvan tilannetta ja vointia. Tällöin alatiesynnytys voi muuttua kiireelliseksi sektioksi ja synnytyssalista lähdetään leikkaussaliin. Äitiä ei yleensä nukuteta vaan puudutetaan ja tukihenkilö voi tulla mukaan. Leikkauksen jälkeen äiti voi saada vauvan hetkeksi rinnalle ja sen jälkeen puoliso tai tukihenkilö ottaa vauvan siksi aikaa kun äiti on heräämössä toipumassa puudutuksista. Nykyään on mahdollista päästä myös perheheräämöön tai perhe voi tilanteesta riippuen päästä äidin kanssa tavalliseen heräämöön. Kiireellinen sektio on siis eri kuin hätäsektio, jossa on todellakin hätä ja kyse joko vauvan tai (Suomessa harvemmin) äidin hengestä. Hätäsektio tehdään nukutuksessa ja se on huomattavasti harvinaisempi kuin suunniteltu tai kiireellinen sektio. Tehdäänpä leikkaus mistä syystä tahansa, vaatii se naiselta uskallusta ja luottamusta siinä missä alatiesynnytyskin. Tietyissä tilanteissa ja naisesta riippuen sektio voi olla helpotus. Toisaalta sektiosynnytys saattaa pelottaa ja tuntua jopa pettymykseltä.

Itse ajattelen, että jokainen äiti on sankari. Jokainen nainen, joka on kantanut lapsen sisällään ja tavalla tai toisella synnyttänyt hänet. Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa olla raskaana, synnyttää tai olla äiti, vaan kaikki tavat ovat yhtä arvokkaita. Sektiosynnytys on myös synnytys ja jos alatiesynnytys kokemuksena voi olla haastava ja vavahduttava, voi sektiosynnytys olla vielä haastavampi. Jokaisella meistä on oma kokemusmaailmamme, joka vaikuttaa siihen miten suhtaudumme raskauden ja synnytyksen mukanaan tuomiin yllätyksiin. Aina ne eivät ole vain iloisia yllätyksiä vaan ne vaativat hyväksyntää ja työstämistä. Yllätykset suorastaan pakottavat meidät antautumaan tavalla, jota on vaikea sanoittaa. Jos synnytys muuttuu kesken matkan alatiesynnytyksestä sektiosynnytykseksi, voi tuore äiti joutua käsittelemään esimerkiksi suurta surua samalla kun huolehtii vastasyntyneestä vauvasta. Ja miten ristiriitaiselta tämä voikaan tuntua: kaikki ympärillä onnittelevat ihanasta vauvasta mutta äidin sisintä kalvaa suru ja pettymys. Se on iso asia, eikä siinä juuri lohduta usein kuultu ”mutta vauvalla ja sinulla on kuitenkin kaikki nyt hyvin”.

Jos synnytit sektiolla, et ole yhtään vähemmän äiti kuin muut äidit. Matkasi äidiksi tuskin oli helppo. Muista, että sektiosynnytys ei ole häpeä. Ehkä se ei vielä tunnu siltä, mutta kenties jonain päivänä arpi vatsallasi muistuttaakin voimasta. Muista, että olet rohkea ja sinun synnytystarinasi on yhtä tärkeä ja pyhä kuin kenen tahansa muunkin naisen. Synnytys voi kirvoittaa kyyneleet silmiin pitkän aikaa, olipa synnytys millainen tahansa. Niille kyynelille kannattaa antaa aikaa ja olla itselleen armollinen.

Jos synnytit sektiolla, tuo välillä jonain rauhallisena hetkenä kädet arvellesi. Anna käsiesi levätä siinä ja hengitä. Anna tunteiden tulla ja mennä ja jos pystyt, silitä hellästi arpeasi. Toista tätä aina sopivan hetken tullen. Kenties vähitellen voit suhtautua arpeesi kiitollisuudella, ehkä rakkaudellakin. Sillä on iso merkitys toipumiselle.

Kirjoitin tämän tekstin juuri nyt, sillä huhtikuu on ollut keisarinleikkauskuukausi eli
synnytyssomessa #cesareanawarenessmonth.
Voit lukea lisää sektiosynnytyksestä ja jakaa omat vinkkisi www.sektio.fi
Sektiosynnytysarpea kuten kaikkia muitakin arpia kannattaa hoitaa osteopatialla tai fysioterapialla. Tästä aiheesta ja sektion jälkeisestä kuntoutumisesta voit lukea lisää FemiHealthin blogista.

Kuvasta sydänlämpöinen kiitos rohkealle ja kauniille äidille!