Mikä ihmeen doula?

Joka hetki eri puolilla maailmaa syntyy lapsia. Joka hetki jossain on nainen keskellä synnytystä. Silti hyvin harvoin lapsi vain syntyy, ikään kuin se tapahtuisi itsestään. Lapsen synnyttäminen vaatii voimia naiselta, synnyttäjältä, tai ulkopuolista apua jos synnytys ei syystä tai toisesta sujukaan tai ole fyysisesti mahdollista. Mutta voimien lisäksi nainen tarvitsee myös rauhaa, luottamusta ja valtavasti rakkautta, meneepä synnytys miten vain.

Muutama viikko sitten sain taas jakaa syntymän ihmeen yhden perheen kanssa. Illalla suukotin omat lapseni nukkumaan kertoen, että ehkä olisin aamulla kotona, ehkä olisinkin synnytyksessä auttamassa. Lasten nukahdettua kutsu kävi, pakkasin reppuuni hiukan eväitä sekä vielä viimeiset tavarat siltä varalta etten ehtisi aamuksi kotiin ja lähdin. Puolisoni oli työmatkalla mutta onneksi läheinen perheenjäsen oli lupautunut varmuuden vuoksi yökylään, nukkumaan lasten kanssa. Lähdin siis rauhassa, vaikka jännitti.

Matkalla sairaalaan ehdin kerrata mielessäni läpi synnyttäjän ja kumppaninsa kanssa yhdessä käymämme keskustelut ja synnyttäjän toiveet. Mietin miten osaisin parhaiten olla avuksi juuri tälle naiselle ja juuri tälle kumppanille. Sairaalassa vastaanotin levollisen naisen ja yhdessä jatkoimme matkaa synnytysosastolle. Muutamaa tuntia myöhemmin jätin onnellisen perheen ihmettelemään uutta elämän alkua. Palasin kotiin aamuyöllä ja mietin kuinka paljon voi mahtua muutamaan hetkeen. Omat lapseni nukkuivat edelleen eikä kukaan edes havahtunut paluuseeni.

Mitä siellä synnytyksessä sitten tein? Pääasiassa olin läsnä. Tuin synnyttäjää yhdessä kumppanin kanssa. Lauloimme, autoimme milloin liikkeelle, milloin lepäämään. Yhdessä oltiin hiljaa ja yhdessä kannustimme. Painelin akupisteitä ja kuuntelin herkällä korvalla mitä tehdä tai ehkä jättää tekemättä tai sanomatta. Vaikka kaikesta oli etukäteen puhuttu, oli minun silti kuunneltava intuitiotani ja sydämeni ääntä seuratessani synnyttäjän olotilaa ja synnytyksen etenemistä.

Tavallaan doula on saattamassa synnyttäjää, auttamassa sillalle jonka yli hänen on kuljettava. Eri tilanteet vaativat erilaista reagointia mutta minusta kolme asiaa säilyy tapahtuipa mitä tahansa: läsnäolo, synnyttäjän kunnioitus ja rakkaus. Niistä on doulan työ tehty.