Seitsemän vuoden syklejä

Vuodenvaihde on tunnetusti taitekohta, jossa katsotaan taakse menneeseen ja samalla heitetään ilmaan toiveita ja unelmia, suunnitellaan uutta. Itse olen tammikuun aikana miettinyt paljon viimeisiä vuosia, tarkalleen seitsemää viimeistä vuotta. Seitsemän vuotta sitten talvella odotin esikoistani. Joogasin paljon, löysin kokonaan uuden lähestymistavan harjoitteluuni ja tajusin olevani uudella polulla todella monella tapaa. Edessäni oli ensimmäinen synnytys eli uppo-outo matka. Sen jälkeen luvassa olisi tutustuminen kokonaan uuteen tyyppiin, joka oli jo hyvin läsnäoleva, konkreettinen, rakas ja tuttu, mutta silti uusi ja vieras. Talvella tiesin hänen jo nauttivan joogasta, sillä hän rauhoittui joogatessani. Laulaessani matalaa, voimakkaasti resonoivaa aumia, hän suorastaan hyrisi tyytyväisyyttään kohdussani. Mutta silti: kuka hän on? Millainen? Ja miten kaikki muuttuisi hänen myötään? Raskauden viimeiset kuukaudet saivat minut uppoutumaan löytämääni uuteen joogaharjoittelutapaan, valmistivat minua sekä synnytykseen että koko suunnattomalta tuntuvaan elämänmuutokseen. Ja näin seitsemän vuotta jälkeen päin voin sanoa, etten osaa kuvitella itselleni synnytystä, äitiyttä tai elämänmuutosta ilman joogan tuomaa tukea, olipa kyse sitten mistä tahansa muutoksesta.

Alkuvuodesta palasin seitsemän vuoden takaisiin tapahtumiin myös piirtäessäni synnytyslabyrinttiani. Doulakollegani Eevan rauhallisessa ohjauksessa palasin jälleen kerran siihen sateiseen kevätpäivään, jolloin ensimmäiset vihreät silmut olivat avautumassa pikkiruisiksi lehdiksi ja minä etsin reittiäni labyrintissa, joka lopulta johtaa aina perille. Yksinkertaisen labyrinttimetodin avulla voi työstää omaa synnytyskokemustaan edelleen ja löytää siihen uusia näkökulmia, olipa kokemus itsessään millainen tahansa. Metodista voi olla apua esimerkiksi synnytyksen hankalien hetkien ymmärtämisessä ja ehkäpä hyväksymisessäkin. Itse koen labyrintin nyt piirrettyäni, että tunnen taas itseni aavistuksen paremmin ja myös ymmärrän miksi tietyissä hetkissä silloin synnytyksen keskellä koin niin kuin koin. Jokainen synnytys on ainutkertainen ja jättää väistämättä naiseen jälkensä. Koskaan ei kuitenkaan ole myöhäistä oppia kokemastaan ja muuttaa suhtautumistaan siihen.

Lisätietoa synnytyslabyrinttikursseista löydät Eevan nettisivuilta. Suosittelen!